Helteet ovat tulleet kaupunkiin. No siis eihän kai täällä ole vielä edes lämmin, mutta kivasti tuntuu aurinko hikoiluttavan. Paitsi tiedättekö mitä se ei lämmitä? Kellareita. Mahdollisesti juuri tästä syystä kämppikseni sipulitkin itävät niin nätisti keittiön kaapissa; olemme saavuttaneet täydellisen kylmän ja kostean elinympäristön. Eräänä päivänä kuvittelin tuntevani läpivetoa, mutta se saattoi myös olla harhakuvitelma. Kaikkien ikkunoiden auki pitäminen koko päivän saattaa tuoda vahingossa hieman lämmintä ilmaa ulkoa sisälle, mutta jos asunnossa ei ole keskimäärin koko päivää niin että pitäisi ikkunoita auki, on illalla laitettava kaksi villapaitaa päällekäin, että pärjää. Tai vastaavasti jätettävä ikkunat yksinään auki ja hyväksyttävä kaikki se mikä päättää kiivetä sisään päivän aikana.
Nyt on päästy pääsiäislomaan asti, mutta olen vähän ottanut omia lomia myös tässä viimeisten viikkojen aikana. On ollut sairaslomia ja turistilomia suomalaisten valloittaessa Roomaa. Pääsiäislomaa lähden viettämään etelämmäksi. Jälleen tämä jotenkin itselleni täysin käsittämätön asia nousi taas esiin tässä lähdön hetkellä. Bussilippu olisi pitänyt ostaa taas ties kuinka kauan aikaa sitten, joten suuntaankin sitten yöjunalla ja aamujunalla bussin sijasta. Jos jotakuta kiinnostaa yrittäjän elämä Italiassa, niin väitän, että kun koko kansa näinä pyhinä rientää kotiin äidin lasagnen äärelle olisi tässä valtaisa mahdollisuus ylimääräisille linjoille, sillä kaikki bussit ovat täynnä. Bussilla muuten matka taittuisi puolet nopeammin ainakin tässä tapauksessa, jännä sinänsä...
Keskimäärin kaikki kuitenkin oikein mainiosti täällä. Olen nähnyt paljon kaikkea ja kaupunkia alkaa hahmottamaan jo oikein hyvin. En ole vielä päättänyt, aionko ottaa hullun pakko-nähdä-kaikki-stressin vielä tässä kevään ratoksi, minulla kuitenkin taitaa olla vielä noin 987 kirkkoa näkemättä. Opiskeluni pyörivät eteenpäin ja aika hujahtaa ohi niin valtaisaa vauhtia, että kohtahan sitä pitää jo alkaa miettimään lentolippujen ostamista kotiinkin. Viimeinen tenttini täällä on heinäkuun 20. päivä ja tämän jälkeen minun on ilmeisesti odotettava tenttitulosten valmistumista jotta voin käydä henkilökohtaisesti ne hyväksymässä. Tämä on nyt vielä vähän epäselvä käytäntö, mutta ymmärrykseni mukaan on minun käytävä kertomassa, että hyväksyn saaneeni arvosanan ja otan sen vastaan. Tällä on jotain tekemistä tenttien uusimisen ja ties minkä kanssa, mutta siis henkilökohtaisesti vaikuttaa vain aikamoiselta pelleilyltä. Sitten kuitenkin pakkaan kattilani ja suuntaan Tampereelle. Syyslukukausikin alkaa siinä sitten jo. Kohta siis on jo syksy ja voi että kun mua alkaa ahdistaan jo se marraskuun pimeys. Ni. Miettikäähän sitä.
Hyvää pääsiäistä!
