Taas olisi viikonloppu, päivät ovat hujahtaneet ohi nopeasti. Täällä on ollut jokin kylmä rintama muutaman päivän ja jokunen sadekuurokin on minut kastellut. Kielitaito on palautunut ja kohentunut mukavasti ja kaupunki alkaa olemaan tuttu.
Olen huomannut, että vaihtovuoteni kokemukset vaikuttavat selkeästi arkeeni täällä. Ruutiinit eivät ole samat kuin Suomessa vaan juurikin sellaiset kuin seitsemän vuotta sitten vaihtarina. Vai allekirjoittaako joku kanssani asuneista minun tapaavan pedata sänkyni joka aamu tuuletettuani petivaatteet ikkunalaudalla? Tai syövän hedelmän jokaisen aterian jälkeen? Tai lakaisevan keittiön lattian ja puhdistavan hellan aina sen jälkeen kun olen laittanut ruokaa? Tai yleensäkin minun laittavan ruokaa? Ei. Mutta Italiassa niin kuului tehdä, joten sen enempää sitä ajattelematta niin teen. Odotan mielenkiinnolla kauanko tämä häiriö kestää.
Toisessa kulttuurissa elämiseen ei juuri valmenneta meitä jotka lähtevät vaihtoon yliopistossa. Tämä on mielestäni ikävää, sillä vaihtarina olemisessa saattavat yllättää erinäiset asiat, joita ei osaa odottaa. Jos ei ole koskaan kuullut kulttuurishokista, ei välttämättä ymmärrä miksi yhtäkkiä vihaakin kaikkea sen iskiessä toisiin lujaakin. Mutta minä sain valmennukseni vuosia sitten, joten uskon olevani ihan hyvässä jamassa. Sen sijaan toivon nyt, että olisin käynyt jonkin International communicationskills -kurssin, sillä olen kohdannut sosiaalisen tilanteen, johon en osaa reagoida. Miten aikuisen (50+ v) naisen kanssa käydään englanniksi kunnioittavasti keskustelu aiheesta: Miksi et vedä vessaa? Miksi ripulisi kelluu pöntössä puoli päivää? Jos Sinä olet käynyt kurssin ja siellä käsiteltiin tämä osa-alue, otan mielelläni vastaan neuvoja.
Loppuun vielä runo puluista, joita täällä ei ole suinkaan yhtä paljon kuin monissa muissa Italian kaupungeissa, mutta joita olen nähnyt jo aivan kylliksi.
Puluja siellä, puluja täällä, puluja pizzanikin päällä.
Puluja maassa, puluja päässä, puluja joka säässä.
Täällä pulutkin kulkee junalla, en tiedä missä on paikka niiden munalla.
Kiitos pulu rakas, kun pääni päällä et laittanut kakaks!
Ciao ciao ja hyvää viikonloppua kaikille :)
mielettömän hieno runo :DD
VastaaPoistaMoi Laura. Tosi mukavaa luettavaa tuo sinun blogisi!Itsekin omaan jonkinlaisen kirjoitustaidon, mutta en silti yllä sinun tasollesi.Kaikkea hyvää vaan syksyysi.T. Marjut ja terveisiä myös isältäsi.
VastaaPoistaKiitsa hei. Kiva kun joku lukee tätä :)
VastaaPoistaMahtiruno!
VastaaPoistaTohon vessa-asiaan auttaa parhaiten, kun vaan annat omat tuotokset mennä siihen muiden päälle, ja jätät kanssa vetämättä. Kyllä siinä sitte tarkempihajuaistinen jossain vaiheessa antaa periksi, ja sitte vaan toivoon ettet se oo sinä. Puhuminen on lasten hommaa, aikuset hoitaa asiat kyräilemällä!
Loistava puluruno!! Eino Leinokin kalpenee...
VastaaPoista